Viime yö meni nukkuessa vain pieniä pätkiä kun meidän pian 4v poika on kovasti nuhainen ja yskäinen, ei onneksi kuitenkaan kuumeessa. Nukkuminen vaan vaikeaa. Muutenkin kun talossa on lämmintä n.27 astetta sisällä ja ulkona painostava ukkosta enteilevä kostea ilma niin ei ole helppo muutenkaan nukkua. Jos meillä ei olisi makuuhuoneen katossa isoa tuuletinta niin vielä vähemmälle olisi unet jääneet, eli viis sisustuksellisista pointeista meiltä se kattotuuletin ei lähde koska se todella auttaa näillä kuumilla ilmoilla vaikkei niin kaunis olekaan.
Kävin salillakin eilen ja vaikka oli edellisestä kerrasta lihakset hyvinkin kipeinä osa mm. reidet niin ihan kivasti sain ohjelman tehtyä läpi ja kylläpä hiki irtosi! Ihana rehkiä se 1,5h ja sitten kotiin suihkuun ja sylittelemään poikaa ennen kuin hän menee nukkumaan. Kyllä minä nyt jo huomaan, että olen kaivannut sitä "omaa aikaa". Sitä tämä salilla käyminen minulle nyt nimenomaan on. Omaa aikaa jolloin saan nollata aivoni ja rehkiä painojen kanssa ja jaksan taas tehdä kotihommiakin ihan eri tavalla, en vain maata zombiena sohvalla ja miettiä mitä pitäisi tehdä saamatta juuri mitään aikaiseksi.
Alkoi ehkä taas vähän olla jonkinmoisia masennusoireita ilmassa ja kun kerran olen jonkinmoisen masennuksen läpi käynyt niin osaan ehkä paremmin nyt tunnistaa ne oireet itsestäni. Olin myös taas totaalisen kyllästynyt omaan saamattomuuteeni ruokavalion ja liikunnan suhteen. Iso kiitos miehelleni joka mahdollistaa tämän minun salilla käymiseni todella hienosti ja ei yhtään laita hanttiin kun ilmoittelen milloin sinne olen menossa, päin vastoin kannustaa ja on ihanasti tukena.
Salilla näen myös tuttuja ja siskoani, vaikkei siinä nyt suuria juoruta kun omia ohjelmiamme teemme niin aina kuitenkin muutama sananen vaihdetaan ja eilen yksi tutuista kysyi minua täksi päiväksi uloskin tyttöporukalla illalla, mutta en nyt luvannut lähteä kun huomenna on tiedossa isot hääjuhlat :D
Helle, alkavat menkat ja valvominen on nyt sitten saanut aikaan taas turvotusta, inhottava olla kun jalatkin tuntuu ihan pökkelöiltä kun nilkat on turvoksissa ja huomaa sen sormistakin. En ole helle ihminen ja onneksi tänään onkin viileämpi ilma, eiköhän se turvotuskin helpota viikonloppuna kun saa taas kunnon yöunetkin nukkua. Mies on luvannut nukkua pojan kanssa ens yön joten minä saan nukkua kunnolla. Viime yön mies nukkui sohvalla ja me pojan kanssa meidän sängyssä.
Paino oli aamulla tasan 102kg, myös päänsärky oli aamusta seurana johtuen ehkä painostavasta ilmasta, joten ukkosia odottelen edelleen ilmaa selvittämään. Vähän viimeyönä ukkostelikin, mutta ei meille asti ihan yltänyt. Onneksi Miranax tällä kertaa auttoi särkyyn.
Syksyinen tervehdys blogistani, siellä on sinulle blogihaaste. :D
VastaaPoistahttp://minunvuosi2013.blogspot.fi/2013/08/blogihaasteeseen-viimein-luvassa.html