Viime tiistaina hehkutin, että köhä on häviämässä. Keskiviikkona haaveilin, että viikonloppuna ehtisi salillekin vihdoin. Torstaina illalla alkoi vähän olla jotain oireita ilmassa ja perjantaina illalla se sitten taas alkoi. Lauantaina olinkin jo lujaa nuhassa ja sunnuntaina yskin keuhkoni pihalle. Maanantaina kyllä töihin, mutta ei se olo häävi ole eli räkää ja limaa riittää.
Todellakin kypsyttää tällainen kokoajan kipeänä oleminen.
Ostin työkaverilta aloe vera juomaa jos vaikka se jotain auttaisi, vitamiineja purkista meneekin jo ihan kiitettävät määrät. Purkista suoraan lusikalla hunajaa iltaisin, ettei niin paljoa yskittäisi. Anopin tekemää mustaherukkamehua kuumana.
Nää flunssat lannistaa mut ihan kokonaan ja ruoka onkin ollut taas ihan mitä sattuu, kun ei jaksa edes ruoanlaittoon panostaa :(
tiistai 12. marraskuuta 2013
tiistai 5. marraskuuta 2013
Köhä on häviämässä vihdoin!
Melkein jo suunnittelin muutava tämän blogin neuleblogiksi kun lähinnä neulomiseen olen keskittynyt kun tuo kuntoilu on ollut jäissä flunssan ja sitkeän yskän takia. Mutta, ei nyt sentään! Onhan se neulominenkin kivaa, mutta jos nyt koittaisi panostaa tähän liikunnalliseen elämäänkin ;)
Nyt alkaa olo olla taas vihdoin sellainen, että kyllä se kuntosali pian kutsuu, ei kyllä vielä tänään kun salikamatkin on kotona ja huomenna on tiedossa ripsihuolto. Ehkäpä torstaina vois ehtiä :D
Kokosin tuossa myös isänpäivälahjaksi taas vuoden kuvat samoihin kansiin ja tämän annan lahjaksi miehelleni ja molemmille pojun vaareille. Näin olen tehnyt pojun syntymästä lähtien, tulee sitten laitettua edes kerran vuodessa kuvat kansiin itsellekin säilöön :D Anopilta sain hänen ottamiaan kuvia ja siellä olen minäkin erehtynyt kameran eteen jokusen kerran ja voi kamala taas sitä kun näkee itsensä kuvissa sellaisena kun oikeasti olen. Peilistähän minä en itseäni osaa katsoa sillä silmällä jostain kumman syystä, vaan näen itseni pienempänä kuin oikeasti olen.
Tänään luvassa vielä shokkihoitoa lihavuuteen kun olen menossa ostamaan housuja, syvä huokaus tähän perään, huoh... Pakko se on mennä.
Nyt alkaa olo olla taas vihdoin sellainen, että kyllä se kuntosali pian kutsuu, ei kyllä vielä tänään kun salikamatkin on kotona ja huomenna on tiedossa ripsihuolto. Ehkäpä torstaina vois ehtiä :D
Kokosin tuossa myös isänpäivälahjaksi taas vuoden kuvat samoihin kansiin ja tämän annan lahjaksi miehelleni ja molemmille pojun vaareille. Näin olen tehnyt pojun syntymästä lähtien, tulee sitten laitettua edes kerran vuodessa kuvat kansiin itsellekin säilöön :D Anopilta sain hänen ottamiaan kuvia ja siellä olen minäkin erehtynyt kameran eteen jokusen kerran ja voi kamala taas sitä kun näkee itsensä kuvissa sellaisena kun oikeasti olen. Peilistähän minä en itseäni osaa katsoa sillä silmällä jostain kumman syystä, vaan näen itseni pienempänä kuin oikeasti olen.
Tänään luvassa vielä shokkihoitoa lihavuuteen kun olen menossa ostamaan housuja, syvä huokaus tähän perään, huoh... Pakko se on mennä.
Tilaa:
Kommentit (Atom)